Näin kokeilu eteni

1. Taloyhtiön hyväksyntä

Taloyhtiön keskeisin asioista päättävä elin on hallitus. Näin ollen on erittäin tärkeää, että taloyhtiön hallitus seisoo kokeilun takana. Hallituksen kannalta taas on suotavaa, ettei kokeilu tuota ylimääräistä työtä tai aiheuta häiriötä kokeilun ulkopuolelle jääville asukkaille. Parasta olisi, jos Herkkupesän perustamisesta päätettäisiin yhtiökokouksessa, jolloin asukkaiden tuesta on varmuus. Tässä muutamia asioita, joita on hyvä miettiä Herkkupesää pystytettäessä.

Kuka ottaa kehitysideoita ja palautetta vastaan?
Miten seurataan Herkkupesän toimintaa ja kerätään palautetta?
Kuka pitää Herkkupesän siistinä: vastuuhenkilö tai kiertävät valvontavuorot?
Miten Herkkupesää kehitetään: ketkä, miten ja milloin?

2. Asukkaille tiedottaminen

Taloyhtiöissä asuu erilaisia ihmisiä eivätkä kaikki ole sähköisillä kanavilla tavoitettavissa. SAA SYÖDÄ –kokeilussa totesimme, että vain n. puolet taloyhtiön asukkaista käyttää nettiä. Näin ollen asukkaille tiedotettiin kokeilusta jakamalla tiedote postilaatikoihin ja ripustamalla julisteita rappukäytäviin.

Lisäksi käytimme tiedotuskanavana taloyhtiön FB-sivua ja taloyhtiön omaa blogia.

3. Asukkaiden rekrytointi

SAA SYÖDÄ –kokeilun kannalta oli tärkeää tietää, millaiset ihmiset ovat asiasta kiinnostuneita. Siksi pyrimme ”rekrytoimaan” ihmisiä eli keräämään tiedot henkilöistä, jotta voimme pitää heihin paremmin yhteyttä.
Tämä ei suinkaan ole välttämätöntä. Lähtökohtaisesti riittää, että ihmiset kertovat ovatko mukana tai eivät, jotta yhteydenpito on helpompaa eikä sellaisia asukkaita häiritä ylimääräisellä viestinnällä, joita toiminta ei kiinnosta.

Saa syödä -hankkeessa pyrimme pitämään ilmoittautumiskynnyksen mahdollisimman yksinkertaisena ja tarjosimme kaikkia mahdollisia kanavia ilmoittautumisen tekemiselle:

  • Lomake, jonka voi palauttaa hallituksen jäsenille
  • Tekstiviesti tai puhelinsoitto taloyhtiön hallituksen jäsenille
  • Suullinen ilmoitus taloyhtiön hallituksen jäsenille
  • Sähköposti tai ilmoitus esim. taloyhtiön FB:n kautta.  

4. Kyselytunti

Koska ajatus ruoan jakamisesta naapurien kesken herättää paljon ennakkoluuloja mm. hygieniaan ja vastuihin liittyen, päätimme pitää kyselytunnin, jossa hankkeen osapuolet kertoivat toiminnan reunaehdoista. Asukkailla olikin paljon kysymyksiä asiaan liittyen ja keskustelu oli vilkasta. Suosittelemme lämpimästi kyselymahdollisuuden järjestämistä. Sillä on merkittävä ”jäänmurtajan rooli” ja se osaltaan auttaa asukkaita tutustumaan toisiinsa.
Kyselytunti oli vapaamuotoinen kahvittelutilaisuus, jossa kaikki hankkeessa mukana olevat tahot esittäytyivät ja kertoivat, miten he liittyvät ruokahävikkiin. Tilaisuudessa jaettiin myös tietoa ruoan säilymisestä ylipäätään sekä esiteltiin ruokahävikkiin liittyviä ongelmia ja tutkittua tietoa.  

5. Kokeilun käynnistys

SAA SYÖDÄ –hankkeessa pidimme kick off tilaisuuden, jossa kokki Sami Garamin johdolla valmistettiin yhteinen illallinen hävikkiruuasta. Tilaisuudessa Sami kertoi omia näkemyksiään ruoan ”uusiokäyttöön” liittyen ja hän jakoi runsaasti vinkkejä, kuinka hävikkiruokaa voi virittää ja hyödyntää yhä uudelleen. Paikallinen K-kauppias oli myös aktiivisesti mukana ja tarjosi illallisen raaka-aineiksi päiväysvanhoja tuotteita. Kick off tarjosi lentävän lähdön Herkkupesän pyörittämiselle, sillä tilaisuudesta jäi ruokaa yli, joka vietiin Herkkupesään ”pohjakassaksi”. Sieltä se hävisi hyötykäyttöön muutamassa päivässä.
Tapahtuma auttoi taas asukkaita tutustumaan toisiinsa ja siten madalsi osaltaan ruoan jakamisen kynnystä.   

6. Kokeilun kehittäminen

Kokeilun aikana toimintaa kehitettiin tai ”ruokittiin” muutamia kertoja. Heti alkumetreillä komero täyttyi paikallisen K-kauppiaan päiväysvanhoilla tuotteilla. Myös kokeilun aikana kauppias tarjosi herkkupesään ruokia toiminnan käynnistämisen vauhdittamiseksi. K-kauppiaan näkökulmasta kokeilu oli erittäin mielenkiintoinen, sillä kauppiaan näkökulmasta ruoan poisheittäminen on silkkaa rahanhaaskausta. Hänen näkemyksensä mukaan päiväysvanhojen tuotteiden jakaminen pitäisi olla vakiintunut käytäntö, sillä kyse on niin pienistä määristä, ettei se ole liiketoiminnallinen uhka.

Herkkupesän lokikirjaa kehitettiin kokeilun aikana, sillä ensimmäinen versio oli liian yksityiskohtainen ja sen logiikka osoittautui vaikeaksi käytännössä. Lokikirja vaihdettiin yksinkertaisempaan versioon. Viimeisimmässä versiossa pyydettiin ruoan hakijaa/tuojaa enää merkitsemään mitä toi, milloin toi ja lisäksi lokikirjassa oli tilaa mahdollisille muille kommenteille kuten kiitoksille.

Kokeilimme myös jakaa pakkauksia, joilla valmistettua ruokaa voisi jakaa suoraan naapureille tai Herkkupesän kautta naapureille. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi menetelmäksi.

Kokeilimme myös ruoan jakamista taloyhtiön FB-sivun kautta, mikä ei onnistunut lainkaan. Etsimme myös kokeilun ulkopuolelta taloyhtiöitä FB-jaon kokeilemiseksi, mutta yhtä laihoin tuloksin.