Sinkkutaloudet ja naiset tuhlaavat eniten

Ruokahävikin määrä vaihtelee kotitalouksissa huomattavan paljon: Joku heittää ruokaa roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle ruokaa ei päädy roskiin juuri lainkaan. Tutkimusten mukaan eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa, erityisesti yksin asuvilla naisilla. He heittävät noin kolmanneksen enemmän ruokaa pois kuin yksin asuvat miehet.

Miesten ja naisten välillä on eroa myös ruuan ostajina. Ruokahävikkiä syntyy keskimäärin eniten perheissä, joissa ruokaostoksista vastaa nainen. Syynä tähän voi olla naisten suurempi halu ostaa terveellisempää ruokaa kuten vihanneksia, joita ei sitten kiireen tai muun syyn takia kuitenkaan ehditä valmistaa. Myös uusien ruoka-aineiden ja reseptien kokeilu voi lisätä roskiin päätyvän ruoan määrää.

Koko elintarvikeketjussa hukataan syömäkelpoista ruokaa

Suurin osa syömäkelpoisesta ruoasta tuhlataan kotitalouksissa. Kotitalouksien osuus on noin 35 %  kaikesta ruokahävikistä. Elintarviketeollisuuden prosesseissa hukkaantuu noin  75-140 miljoonaa kiloa ruokaa. Kyse on osin siitä mitä pidämme syömäkelpoisena. Monet ruhonosat, kuten kielet, jotka aikoinaan käytettiin huolella hyödyksi ruoanvalmistuksessa päätyvät nykyään teurasjätteeksi. Elintarvikkeissa meille eivät myöskään kelpaa kasvikset, joissa näkyy kuoren jäänteitä ja tästä syystä esimerkiksi juuresten kuorinnasta päätyy biojätteeseen paljon suurempi osa kuin olisi tarpeen.  

Ravitsemuspalveluissa eli ravintoloissa, lounasruokaloissa ja kunnallisissa ruokapalveluyrityksissä kipataan biojätteeseen 75-85 miljoonaa kiloa ruokaa. Osa meidän omilta lautasiltamme, osa keittiön puolelta. Kaupan hävikkimäärä on noin 65-75 miljoonaa kiloa. Usein suurempi valikoima johtaa suurempaan hävikkiin. Onkin  tärkeää että kaikki elintarvikeketjun toimijat pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä.

Lähde: Foodspill-tutkimus, MTT