K-ruokakaupat viestivät aktiivisesti omista hävikinhallinnan keinoistaan. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kuitenkin kotitalouksissa. K-ryhmä auttaa eri keinoin asiakkaitaan vähentämään ruokahävikkiä myös kotitalouksissa.
Kuluttajaliiton organisoimaan Hävikkiviikkoon onkin osallistuttu kaikkina kolmena vuotena, kun kampanjaa on vietetty. Kaupan hävikinhallinnasta kertomisen lisäksi K-ryhmä jakaa neuvoja myös kotitalouksien hävikin minimointiin. Tämän vuoden Hävikkiviikolla K-ryhmä on entistäkin aktiivisemmin edistämässä kuluttajien tietoisuutta ruokahävikistä.
– Olemme koonneet kattavan tietopaketin kaupan ja kotitalouksien ruokahävikistä K-ruoka.fi:n Hävikkiviikon teemasivustolle, tiedottaja Otto Heinonen Keskolta kertoo.
Myös K-ruokakauppiaat ovat aktiivisia ruokahävikin suhteen omissa some-kanavissaan. Esimerkiksi K-supermarket Torpparinmäki on omassa blogissaan avannut tarkoin oman kauppansa hävikinhallinnan toimenpiteitä, sen haasteita ja konkreettisia saavutuksia.
– Kaupalla on lukuisia keinoja vähentää hävikkiä. Näistä keinoista kannattaa viestiä myös asiakkaille. Kun asiakkaat ymmärtävät kaupan panostukset hävikinhallinnan saralla, kannustaa se myös asiakkaita henkilökohtaiseen ruokahävikin vähentämiseen, K-supermarket Torpparinmäen kauppias Teemu Tikkala toteaa.
Vuoropuhelua asiakkaiden kanssa tarvitaan
K-kauppojen oman hävikinhallinnan avaamisen lisäksi asiakkaille halutaan kertoa siitä, mitä jokainen voi kotonaan tehdä ruokahävikin pienentämiseksi. K-ruoka.fi -sivustolta löytyy vinkkejä esimerkiksi ruoantähteiden hyödyntämiseen uudelleen aterioiden pohjana tai ruokaostosten mitoittamisessa oikean suuruisiksi.
– Jos esimerkiksi valmispakatut tuotteet ovat käyttötarkoitukseen liian suuria, voi palvelutiskiltä pyytää tarvitsemansa määrän lihaa ja kalaa, Heinonen vinkkaa.
Kuluttajille on viestitty myös tuotteiden päiväyksien valikoimisen ongelmallisuudesta, sillä kokonaisia tuotelavoja saattaa jäädä kaupan hyllylle pilaantumaan, jos tuotteita ei osteta tilausjärjestyksessä. K-ryhmä on viestinyt myös dyykkauksen vaaroista. Vaikka jäteastioissa olevat elintarvikkeet voivat näyttää ulkoisesti syötäviltä ja elintarvikekelpoisilta, niiden syömisen turvallisuutta ei voi kukaan taata.
– Aktiivista viestintää tarvitaan myös jatkossa, jotta kuluttajien ymmärrys hävikin syntysyistä ja fiksuista vähentämiskeinoista lisääntyy, sanoo Otto Heinonen.