Ruokahävikki Suomessa

Suomessa tuhlataan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa ja pelkästään kotitalouksisa yli 100 miljoonaa kiloa.

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta jää syömättä ja päätyy biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 % eli noin 360 miljoonaa kiloa. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan.

Ruokahävikki on koko elintarvikeketjun yhteinen haaste

Näin Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa:
  • kotitaloudet 33 %
  • elintarviketeollisuus 23 %
  • ravitsemispalvelut  17 %
  • kauppa 16 %
  • alkutuotanto 11 % *
*Luku ei sisällä peltoon jäävää satoa.

Suurin osa syömäkelpoisesta ruoasta tuhlataan kotitalouksissa. Kotitalouksissa roskiin päätyy yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa ja sen osuus on noin 33 % kaikesta elintarvikeketjun ruokahävikistä. Alkutuotannossa ruokahävikkiä syntyy noin 42 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuuden prosesseissa hukkaantuu noin  84 miljoonaa kiloa ruokaa. Ravitsemuspalveluissa eli ravintoloissa, lounasruokaloissa ja kunnallisissa ruokapalveluyrityksissä kipataan biojätteeseen noin 61 miljoonaa kiloa ruokaa. Osa meidän omilta lautasiltamme, osa keittiön puolelta. Kaupan hävikkimäärä on noin 57 miljoonaa kiloa.

Niin elintarviketeollisuudessa, kaupoissa kuin ravintoloissakin etsitään aktiivisesti keinoja ruokahävikin vähentämiseen. Hävikin synnyn ehkäisy on ensisijainen keino kaikilla elintarvikeketjun toimijoilla ja hävikin luovuttaminen tai myynti vasta toissijainen keino ruokahävikin hallintaan.  Elintarviketeollisuus, pakkausala ja kaupan ala ovat solmineet materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jolla vähennetään systemaattisesti ruokahävikkiä. Lisäksi niillä on velvoite raportoida ruokahävikin määrä vuosittain eurooppalaista seurantaa varten.  Katso, miten kaupat vähentävät ruokahävikkiä >> 

Ruokahävikki kotitalouksissa

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Luonnonvarakeskusksen tuoreen tutkimuksen mukaan kotitaloudet heittävät Suomessa ruokaa vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa.  Henkeä kohti tuotamme kotitalouksissa noin 20-25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, mutta määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Erityisen paljon hävikkiä syntyy tyypillisesti lapsiperheissä ja naisten sinkkutalouksissa. Kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin sadalla eurolla vuodessa, nelhenkisellä perheellä ruokahävikkiin kuluu rahaa noin 500 euroa joka vuosi.

Ruokahävikin ympäristövaikutukset

Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Poisheitetyn ruoan ongelma ei niinkään ole syntyvä biojäte tai ruoan päätyminen sekajätteen joukkoon, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin.

Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Toiseksi eniten päästöjä syntyy ruoan valmistuksesta ja säilytyksestä kotona. Ympäristövaikutuksia syntyy myös elintarviketeollisuudesta, kuljetuksista, pakkauksista ja kaupasta, mutta niiden osuudet ovat pienempiä. Kaatopaikalla syntyvät ruokajätteen metaanipäästöt ovat vain pari prosenttia ruoan ilmastovaikutuksista. Välttämällä turhaa ruokahävikkiä vältetään koko ketjusta syntyneet päästöt.

Vältä erityisesti liha- ja maitotuotteiden tuhlaamista

Suuri osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy eläinperäisten tuotteiden tuotannosta. Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanin vuoksi. Metaani on 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Avomaalla viljeltävien kasvien ilmastovaikutukset ovat pienet. Ympärivuotisesta kasvihuoneviljelystä puolestaan aiheutuu energiankulutuksesta johtuvia päästöjä. Paljon ympäristöä kuormittavien elintarvikkeiden, kuten liha- ja maitotuotteiden, päätymistä hävikkiin kannattaa erityisesti välttää.

 

Lähteet:
Luonnonvarakeskus

Tutkimustietoa ruokahävikistä: Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta >>

 

Image: