Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän rahoittamaa toimintaa, jonka puitteissa kerätään lähialueen kauppojen, elintarviketehtaiden ja tukkujen hävikkiä keskitetysti. Hävikkiruoka toimitetaan eteenpäin ruoka-apua toimittaville seurakunnille, järjestöille ja kaupungin asukastiloille. Yhteinen Pöytä on ainutlaatuinen hävikin logistiikan palvelu, jossa luodaan ruoka-avun verkostoon yhteisöllisyyttä ja osallisuutta esimerkiksi yhteisöruokailujen muodossa.
Toimintatapaa lähdettiin kehittämään vuonna 2013 Vantaan seurakuntien aloitteesta. Kipinä toiminnan käynnistämiseen syntyi resurssipulasta. Pienillä hyväntekeväisyysjärjestöillä oli pulaa kuljetuskalustosta ja säilytystiloista, joilla kaupan hävikkiä olisi voitu kerätä edelleen jaettavaksi siten, että kylmäketjut eivät katkea. Vuonna 2014 tehtiin ensimmäiset logistiikan pilotit yhteistyössä HOK-Elannon kanssa.
Yhteistyöllä löytyi fiksumpi ratkaisu
Toiminnan käynnistämisessä ja verkoston rakentamisessa oli paljon ratkaistavia kysymyksiä. Miten logistiikka kannattaisi hoitaa? Miten kylmäketju voidaan varmistaa? Ja miten viimeisen käyttöpäivän tuotteet saadaan jaettua nopeasti eteenpäin niitä tarvitseville?
Yhteisen pöydän kylmäauto hakee päivittäin hävikkielintarvikkeita toisiaan lähellä olevista myymälöistä Vantaan ja Helsingin alueelta. Hävikkiruoka toimitetaan Yhteisen pöydän välivarastoon ja kylmätiloihin Hosantie 2:een Vantaan Koivukylässä, josta se toimitetaan edelleen ruoka-apua jakaville tahoille. Yhteisen pöydän logistiikka ei jaa suoraa ruoka-apua, vaan tarjoaa palveluja: kylmätiloja ja -kuljetusta sekä hävikkiterminaalin. Toiminta perustuu monin tavoin vapaaehtoisten ja työllistettyjen työpanokseen ja tätä työtä hallinnoivat Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakunnat HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki oli kesästä 2014 lähtien konseptin logistiikan kehitystyössä mukana.
– Merkittävä ero kaupan näkökulmasta syntyy siitä, että aiemmin pienet toimijat hakivat ruokaa satunnaisina päivinä 1-3 kertaa viikossa. Yksittäisen hakijan saama hävikin sisältö ja määrät vaihtelivat, sillä hävikin sisältöä ei etukäteen voi tietää. Nyt Hävikkiruoat haetaan joka päivä ja kun yhteen kootaan useamman myymälän hävikki, ovat jaettavat elintarvikkeet monipuolisempia, Kattilamäki kertoo.
Se tiedetään, että kasviksia ja leipää jää aina jonkin verran, mutta kaikki muu on vaikeammin ennustettavissa. Maitotuotteita ei päädy kaupoista hävikkiin juuri lainkaan. Arlan mukaantulo yhteisen pöydän lahjoittajiin toi ratkaisun tähän ongelmaan. Teollisista prosesseista syntyy aina jonkin verran hävikkiä, ja maitotuotteilla saadaan täydennettyä kaupoista kerätty hävikki ravitsemuksellisesti monipuolisemmaksi. Yhteinen pöytä on siten myös hyvä esimerkki toiminnasta, joka yhdistää useita eri ruokaketjun toimijoita.
Miksei näin toimita joka paikassa?
Jos kaupan hävikki halutaan ensisijaisesti hyödyntää ihmisravintona, se on ympäristön ja kokonaistaloudellisuuden kannalta fiksuinta toteuttaa logistisesti keskitetysti. Jos siihen osoitetaan riittävät resurssit, se on myös mahdollista, kuten Vantaan esimerkki osoittaa.
Tiesitkö?
- Osa kaupan hävikistä käsittää vielä syömäkelpoisia, mutta ei myyntikelpoisia tuotteita.
- HOK-Elannon kaupoissa hävikkiin kirjatuista tuotteista noin 46 % on kasviksia, 20 % leipää ja 30 % eineksiä, kalaa, lihaa ja maitotaloustuotteita.